Painajainen ja laihtumisen pelko

Heräsin viime yönä hiestä märkänä kauhun kankeana, näin painajaisen jossa minulla oli pelottava stalkkeri. Sain unessa tietää että hän oli käynyt kodissani, ja hän kertoi mitä kaikkea tulee minulle tekemään kun tulee uudestaan illalla niin että olen kotona. Tiesin että hän aikoo ainakin raiskata minut, ehkä tappaa. Istuin keittiössä poikakaverini kanssa ja stalkkeri oli ulko-ovella. Itkin ettei avata ovea sille, mutta tajusin että hänellä on pakko olla avain koska oli päässyt sisään aiemminkin omin luvin. Heräsin siihen ja olin aivan kauhuissani, tuntui siltä että se stalkkeri seisoo makuuhuoneessa. Olin aivain hiessä mutta en uskaltanut liikkua. Yritin järkeillä nähneeni vain unta, rukoilin, naureskelin jutulle ja lopulta oli pakko herättää poikakaverini ja laittaa valot päälle. Hän lohdutti ja kysyi mitä painajaista olin nähnyt, en kyennyt edes sanomaan ääneen sitä koska se tuntui niin todelliselta vielä. No, jo siinä heti kun heräsin tällainen ajatus tuli mieleen; pelkäänkö että laihduttamiseen liittyy joku tällainen riski nähdyksi ja hyväksikäytetyksi tulemiseen? On tietenkin ihan naurettava väite, että jos laihdun miehet alkaa seurata ja raiskata minua, koska niin ei käy suurimmalle osalle normaalipainoisista tai muistakaan naisista. Se asia tuskin liittyy painoon. Mutta alitajuisesti haluan ehkä läskikerroksellani suojautua joltain. Joltain tunkeutumiselta, nähdyksi tulemiselta. Läskikerros suojaa minua joltain. Lähinnä se antaa tekosyyn olla elämättä täysillä. Ehkä raiskaaja unessa symboloikin omia pelkojani elämäni vastuunottamisesta ja aikuistumisesta, tai muista miehistä joilta saisin huomiota ja houkuttaisivat pois parisuhteestani että olisiko itsehillintää, tekosyiden poistumisesta, epäonnístumisen pelosta, menestymisen pelosta....En halua sabotoida itseäni näiden irrationalisten pelkojen vuoksi! Mitä tehdä? Onneksi nyt elän vähän enemmän kuin ennen. Pelkoja on saattanut olla ennen enemmän. Ei ole ollut parisuhdetta eikä kokemusta pitkästä sellaisesta, ei ole ollut työpaikkaa, olen ollut epävarmempi ja laiskempi. Nyt luulen ettei laihtumisen myötä elämäni tarvitsisi niin radikaalisti ulkoisilta puitteiltaan muuttua. Ei minun tarvitse laihduttuani sen takia ryhtyä näyttelijäksi, laskuvarjohypätä, matkustaa maailman ympäri, hakea tosi-tv-ohjelmaan tai lehtihaastatteluun eikä ryhtyä maailmanpelastajaksi, eikä edes pukeutua entistä seksikkäämmin jos en halua. Silti pelkään ehkä muidenkin odotuksia itseeni nähden jos olen laiha tai jotain, en tiedä! Hassua että pelkää sitä mitä kuitenkin kovasti haluaa ja minkä edestä tekee töitä.