Masentaa masentaa

Olen ollut tosi masentunut viime päivinä. En edes muistanut, että tämmöstä se oli, se masennus. Ei nyt ole vain pientä alakuloa, tylsyyttä tai väsymystä, vaan jotain pahempaa. Välillä ahdistaa ihan helvetisti ja tuntuu ettei millään ole mitään merkitystä eikä mikään tuu koskaan merkitsemäänkään mitään. Iskee sellainen tosi inhottava levottomuus ja rauhattomuus, ei tiedä miten päin olisi eikä mikään ajatus ilahduta sekuntia kauempaa. Sellainen pimeä, synkkä epätoivon raskas pilvi imaisee mukaansa, varoittamatta. Lauantaina tuli juotua, sunnuntaina syötyä ja oksennettua. Kun siitä selvisi hengissä, tänään on ollut vähän helpompaa. Tämä on sellaista kidutusta, että sitä pelkää. Kuumeisesti mietin millä tän sais ehkäistyä tai sitä kipua lievennettyä. Kaiken A ja O on tietenkin elintavat, ajatusmaailma ja asenteet, sosiaaliset suhteet, ongelmanratkaisukeinot, emotionaalinen ja fyysinen terveys, tarkoituksen tunne elämässä...Mutta noita kaikkia ei taiota tuosta vaan. Ehkä tää myllerrys on osittainkin juuri vääjäämätön osa mun muutosprosessia. Pakottaa mut menemään syvemmälle.


Tässä joka tapauksessa pieniä juttuja jotka voi helpottaa masista:

- Lenkkeily, mieluiten ystävä, koira tai iPod/radio seurana. Tarpeeksi pitkä/tehokas, jotta keho väsyy fyysisesti.
- Sauna.
- Hauska/mukaansatempaava elokuva tai kirja.
- Kirjaston antiin tutustuminen.
- Lehtien lueskelu teen tai kahvin ääressä, hyvän musiikin tai radio-ohjelman siivittämänä
- Tekstiviestien lähettely kavereille. Useimmiten mulla ei ole mitään asiaa, laitan vaan mahdollisimman monille viestin "mitä kuuluu?", ja johan alkaa kännykkä piippaamaan ja parhaimmillaan siitä voi poikia muutama hymy ja ehkä tapaaminen pitkästä aikaa jonkun kaverin kanssa.
- Olen huomannut, että päiväkirjan ja blogin kirjoittaminen netissä ja foorumeilla on usein aktivoivampaa ja merkityksellisemmän tuntuista kuin kirjoittaminen "vain itselleen" vihkoon. Vastausten saaminen voi ilahduttaa suuresti.
- Jos tykkää kirjoittaa esim.runoja ja tarinoita tai valokuvata, kannattaa ilmoittautua etäopiston kursseille, jolloin saa omassa tahdissa täysin privaatisti luoda, saaden silti tarkkoja tehtävänantoja sekä palautetta töistään. TÄmä antaa ihan uudenlaisen määrätietoisuuden tunteen omalle kirjoittamiselle tai kuvaamiselle. Etäopistolla on muistaakseni myös kuvataiteen kursseja. Kynnys on ihanan matala eikä kurssit maksa kauheasti.
- Jumppa/sali tms. liikuntaa, mitä tahansa liikuntaa, ja mielellään muiden ihmisten kanssa, mutta tärkeintä on että hiki tulee!
- Siivoaminen. Joo ei todellakaan ikinä huvita, mutta siitä tulee hyvä mieli ja näkee kättensä tulokset.
- Jokin keskittymistä vaativa työ/tehtävä, kuten sanaristikon ratkaiseminen, sukkien neulominen, syntymäpäiväkortin askartelu, yleensäkin mikä tahansa käsityö tai peli. Kaikessa rauhassa, tarvittaessa hermotaukoja pitäen 8-)
- Ruoanlaittaminen. Pilkkominen on yllättävän terapeuttista, eikä vaadi pulmien ratkomista. Parasta on, jos jaksaa etsiä uuden mielenkiintoisen reseptin, käydä ostoksilla hakemassa tarvittavat aineet, kokata ja syödä hyvässä seurassa.
- "kiitollisuuslistan" kirjoittaminen. Eli yritän parhaani joka ilta kirjoittaa ylös kaikki asiat, joista olen kiitollinen, iloinen, ylpeä..kaikki mikä on elämässäni positiivista. Eli vaikka "sain tänään pyykit pestyä!" :)

No, nämä on tällaisia. Oikeasti pitemmällä aikavälillä...en tiedä...Oman asenteen muokkaaminen positiivisemmaksi on ehdottoman tärkeää ja vaatii päivittäistä ponnistelua. Samoin on tärkeää luoda tunne elämänhallinnasta.